Kulttuurista perinnoksi logo valkoinen
EtusivuArkistoInfoEtsi
Bengt Mattila – apteekkari ja kulttuuriperinnön suojelija

Bengt Mattila – apteekkari ja kulttuuriperinnön suojelija


Teksti: Sari Häkkinen

Helsingin Lapinlahdenkadulla sijaitsevan Joutsen apteekin pääsali huokuu jugendajan tunnelmaa. Apteekkari Bengt Mattila on silminnähden ylpeä apteekkinsa komeista puitteista sekä apteekkimuseonsa kokoelmasta, joka on näytteillä rakennuksen alakerrassa. Hän tietää kuitenkin, ettei kulttuuriperinnön suojelu aina ole helppoa: esimerkiksi Joutsen apteekin tarina toimivana apteekkina on päättymässä, eikä rakennuksen tulevasta käytöstä ole toistaiseksi varmuutta.


VIIME VUOSIEN aikana Mattila on tullut tunnetuksi oman apteekkinsa ja sen myötä apteekkialan kulttuuriperinnön säilyttämisen puolestapuhujana. Joutsen on Helsingin ja itse asiassa koko Suomen viimeinen historiallisissa puitteissa toimiva apteekki. Mattila sanoo, että asiakkaat tulevat vuonna 1912 perustettuun ja nyttemmin suojeltuun apteekkiin paitsi hakemaan lääkkeitä myös nauttimaan hetkeksi paikan interiööristä ja tunnelmasta. ”Joku asiakas onkin todennut Joutsen apteekissa käynnin olevan terapiaa jo itsessään.” Perinteet näkyvät myös lääkevalikoimassa: esimerkiksi paperisissa annospusseissa myytäviä päänsärkypulvereita ei enää monesta apteekista saa, mutta Joutsenesta kylläkin. Ex tempore -lääkkeitä valmistetaan edelleen, vaikkakin entiseen verrattua hyvin pienessä mittakaavassa.


Apteekkimuseon kokoelmaa
Vaa’at, mitat ja muotit ovat peräisin ajalta, jolloin apteekit valmistivat lääkkeet itse. Kuva: Liisa Tuomikoski.

Bengt Mattila
"Oman alan historian tunteminen antaa syvyyttä tämänkin päivän apteekkityölle", toteaa Bengt Mattila. Kuva: Liisa Tuomikoski.


Apteekkien esineet ja tarinat talteen

Joutsen apteekin alakerrassa on apteekkimuseo, jonka hyllyiltä löytyy lääkepakkauksia, lääkkeiden valmistukseen ja apteekkeihin liittyvää esineistöä – ja yhtä monta kiinnostavaa tarinaa esineiden takaa. Bengt Mattila kertoo kokoelman karttuneen vähitellen 1990-luvulta lähtien, jolloin hän itse tuli Joutsen apteekkiin. ”Osa esineistä on peräisin vakioasiakkailtamme, osa muista apteekeista kollegoiden kautta.” Kun opastetut kierrokset ja avoimien ovien päivät apteekkimuseossa alkoivat 2004, Mattila alkoi saada yhä enemmän yhteydenottoja ihmisiltä, joilla oli tallessa vanhoja lääkepakkauksia tai muuta Joutsen apteekkiin liittyvää, kuten apteekin logolla koristeltu kuumemittari. ”Entisaikoina jokainen apteekki oli oma brändinsä, ja omalla logolla painatettiin etikettejä, myytäviä tuotteita ja mainosmateriaalia. Onneksi osa näistä esineistä on saatu säilytettyä, sillä esimerkiksi apteekkien signatuurit, eräänlaiset logot, ovat varsinaisia taideteoksia jo itsessään.”

Mattilalle kulttuuriperintö on tärkeä osa elämää myös vapaa-ajalla: hän on toiminut kansantanssin ja kansallispukujen sekä kotiseututyön parissa ja julkaissut artikkeleita apteekkialan historiasta. ”Historia on minulle tärkeä oman identiteettini rakennusaine”, hän toteaa. ”Myös ammatillisesti on hyvä tuntea, mistä tähän päivään ollaan tultu. Minulla on ollut onni työskennellä useissa perinteikkäissä apteekeissa, ja ehkä kiinnostus historiaan on peräisin myös sieltä.”


Merkkituotteet
Apteekit painattivat omalla nimellään ja logollaan erilaisia tuotteita. Kuva: Liisa Tuomikoski, Museovirasto.

Joutsen apteekki
Astuminen sisään Joutsen Apteekkiin on kuin siirtyisi toiseen aikaan. Kuva: Liisa Tuomikoski.


Apteekista monitoimikeskukseksi?

Mattila sanoo käyneensä pitkän taistelun Joutsen apteekin puolesta. Toiminnan jatkamiseksi hän on mm. hakenut ja saanutkin julkisuutta palvelu- ja historiailmeen kautta, jakanut suorakirjeitä Joutsenen lähikortteleiden asukkaille ja pitänyt yhteyttä kansanedustajiin. Vuonna 2001, Mattilan aloitteesta ja Apteekkityöryhmän ehdotuksen pohjalta, lainsäädäntöön liitettiin pykälä kulttuurihistoriallisten apteekkien tukemisesta apteekkimaksuhelpotuksen kautta. Ympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi apteekin liikevaihto on kuitenkin pienentynyt niin, että tästäkään tuesta ei apteekille ollut hyötyä. Taloustilanteen kiristyessä Mattila päätyi hakemaan toista apteekkia, ja huhtikuusta 2013 hän on toiminut apteekkarina myös Helsingin Carelia apteekissa. Pitkä taistelu Joutsen apteekin pelastamiseksi sivuapteekkina hävittiin, ja sen toiminta päättyy todennäköisesti syksyllä 2017.

Rakennuksen ja museon tulevaisuus on avoin, mutta Mattila sanoo saaneensa hyvän työryhmän tuekseen kehittämään toimintaa. Hän visioi, että apteekki voisi toimia monitoimikeskuksena, joka jatkaisi ja kehittäisi toimintaa museona, kurssien, kokousten ja tilaisuuksien pitopaikkana ja eräänlaisena tietokeskuksena historian ja tulevan välillä. Aika näyttää, millaiseksi Joutsen apteekin tulevaisuus muodostuu.


Lue lisää Joutsen apteekista ja museon kokoelmista:

www.joutsenapteekki.fi
www.apteekkimuseo.fi