Kulttuurista perinnoksi logo valkoinen
EtusivuArkistoInfoEtsi
Aktiivinen museoharrastaja Tuula Koskinen nauttii elävästä kulttuuriperinnöstä

Aktiivinen museoharrastaja Tuula Koskinen nauttii elävästä kulttuuriperinnöstä


Teksti: Kati Ranta

Museoissa käyminen on monelle tärkeä, säännöllinen harrastus. Toukokuussa 2015 lanseerattu Museokortti on osaltaan lisännyt museoiden kävijämääriä. Yksi kortin aktiivikäyttäjistä on helsinkiläinen Tuula Koskinen, joka kertoo kuluttavansa monipuolisesti kaikenlaista kulttuuria katsellen, kuunnellen ja kokien.


KOSKISEN MIELESTÄ museot antavan paljon: ne tuottavat hyvää oloa ja iloa, uusia kokemuksia ja nautintoa. Hän pitää tärkeänä edistyksenä sitä, että nykyisin kävijät pääsevät museoissa itse kokeilemaan ja osallistumaan.

”Museossa näyttelyiden pitää olla monipuolisia ja kiinnostavia”, Koskinen sanoo. ”On tärkeää, että näyttelyt on rakennettu hyvin ja että niissä on hyödynnetty erilaisia uusia esitystapoja ja -mahdollisuuksia. Myös opastukset antavat paljon lisää näyttelyyn.”


Tuula Koskinen
Tuula Koskinen nauttii erityisesti kotikaupunkinsa Helsingin kulttuuritarjonnasta. Kuva: Liisa Tuomikoski.


HELSINGISSÄ SYNTYNEENÄ ja asuvana Koskinen kertoo nauttivansa erityisesti pääkaupungin kulttuuritarjonnasta ja käyvänsä aktiivisesti erilaissa taidenäyttelyissä. Nykytaide kiinnostaa erityisesti, ja hän listaa suosikkimuseoikseen muun muassa Kiasman, HAMin ja EMMAn. Hän arvelee myös ensi vuonna avattavan Amos Rexin nousevan suosikkeihin.

Tuula Koskinen hankki Museokortin heinäkuussa 2015 ja sanoo sen olevan ”aivan superhyvä tuote”. ”Vaikka olin aktiivinen museokävijä jo ennen Museokortin ostamista, on kortti lisännyt museokäyntejäni. Itselle oleellisten paikkojen lisäksi Museokortin avulla tulee löydettyä sellaisia uusia näyttelyitä, joiden kiinnostavuudesta on ennen museoon menoa ollut epävarma”, hän kertoo.


Renessanssi
Kansallismuseon Renessanssi.Nyt-näyttely toi Suomeen italialaisten mestareiden teoksia. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.


KULTTUURIPERINTÖ ON Koskiselle tärkeä asia, mutta siihen liittyviä kysymyksiä tulee ajateltua harvemmin. Hän pitää kulttuuriperintöä pohjana, josta jokaisen pitäisi olla tietoinen. Koskiselle kulttuuriperintö ei ole vain menneisyyttä, vaan elävää ja kehittyvää. Jälkipolville hän haluaisikin säilyttää kulttuuriperinnön jatkuvuuden: ”sen kaiken hyvän, mitä on saatu aikaiseksi, että se pysyy hengissä”.

”Kulttuuriperinnön pitäisi olla luontevaa, eikä mitään mystistä. Sen pitää mennä eteenpäin, eikä hautautua johonkin arkistoon”, Koskinen toteaa. Hänen mielestään kulttuuriperinnön arvostus on Suomessa tällä hetkellä kohtuullisen hyvällä tasolla. Osoituksena tästä on se, että yhteiskunta haluaa rahallisesti tukea kulttuuriperintöä ja pitää sitä yllä. ”On kuitenkin tärkeää, että klassikkojen rinnalla nähdään uudempaakin tuotantoa, esimerkiksi nuorten taiteilijoiden teoksia.”

”Jokainen voi vaikuttaa kulttuuriperintöön ottamalla sen omakseen: esimerkiksi käyttämällä ja nauttimalla museoiden tarjonnasta. Sitä kautta se pysyy elävänä”, Koskinen kiteyttää.


Cris-af-Enehielm Swing
Helsingin taidemuseo HAM on yksi Tuula Koskisen suosikeista. Kuva on Cris af Enehielmin näyttelystä kesältä 2017. Kuva: Hanna Kukorelli, HAM.