Kulttuurista perinnoksi logo valkoinen
EtusivuArkistoInfoEtsi
Museokäynnit ovat kasvussa, entä museoiden rooli?

Museokäynnit ovat kasvussa, entä museoiden rooli?


Teksti: Elina Anttila

Museoalalle kuuluu uuden Museotilaston tietojen mukaan hyvää. Museoiden kävijämäärät ovat vahvassa kasvussa, ja myös pääsymaksutulot kehittyvät myönteiseen suuntaan. Vuodesta 2010 vuoteen 2016 museoiden kokonaiskävijämäärät ovat kasvaneet yli 37 % ja pääsymaksutulot lähes kaksinkertaistuneet. Julkisen alan leikkauksista huolimatta museotoiminta on elinvoimaista ja kiinnostavaa.


Erityinen nousu museokäynneissä on tapahtunut vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kasvun voi katsoa heijastavan Suomen museoliiton lanseeraaman Museokortin vaikutusta. Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, joten tilastoissa vuosi 2016 on ensimmäinen kokonainen Museokorttivuosi. Nousu vuoden 2015 kävijämääristä on taidemuseoiden kohdalla reilut 28 % ja kulttuurihistoriallisten museoiden kohdalla noin 18 %, kun aikavälillä 2010–2015 keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut nollasta reiluun viiteen prosenttiin. Kasvu ei ole ollut tasaista – museoittain tai museotyypeittäin tarkasteltuna pyrähdyksiä on ollut vuosittain niin ylös- kuin alaspäin.

Museokortti on lisännyt suoraan käyntien määriä mutta nostanut myös koko museokentän näkyvyyttä. Avainasemassa on luonnollisesti ollut museoiden oma toiminta ja kyky muuttua. Myönteinen kohina museoista on ollut mahdollista vain, koska museoiden palvelut ja yleisön kiinnostus ovat aidosti kohdanneet toisensa. Erityisen hauska on todeta, että myös koululaisten käynnit museossa kasvoivat aimo harppauksen. Vaikka Museokortti-innostus on saattanut lisätä aikuisten intoa viedä koululaisia museoihin, se tuskin on ensisijainen vaikuttava tekijä, sillä koululaiset ovat perinteisesti päässeet suureen osaan museoita ilman pääsymaksua. Kun kokonaiskävijöiden määrä vuodesta 2015 vuoteen 2016 kaikissa museoissa kasvoi 19,3 %, kasvu koululaisten käynneissä oli miltei 24 %.


Museokävijöiden määrän kehitys

Museokäynnit ovat jo pidemmän aikaa olleet kasvussa. Vuoden 2016 kaltainen jyrkkä nousu on kuitenkin Museotilaston historiassa poikkeuksellinen. Erityisesti maksettujen käyntien osuus kasvoi: vuonna 2016 käynneistä jo lähes puolet (49 %) oli maksettuja käyntejä. Lähde: Museotilasto 2010–2016, Museovirasto.

Kavijat_nousut_laskut

Vuonna 2016 vähän yli puolet (54 %) Museotilaston museokohteista kasvatti käyntimääriään. Vaikka käyntien kasvu oli poikkeuksellisen suurta, isossa osassa museokohteista (41 %) käyntimäärät laskivat. Eniten kasvua oli kasvukeskusten suurissa museoissa, kuten esimerkiksi Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa, Helsingin taidemuseo HAMissa ja Suomen kansallismuseossa. Lähde: Museotilasto 2015–2016, Museovirasto.


Museot talouden ja matkailun tukijalkana


Museoiden kävijämäärän kasvu ja erityisesti kävijäpohjan laajeneminen eivät ole vain museoiden asia. Esityksessä museopoliittiseksi ohjelmaksi todetaan, että museot ”tarjoavat elämyksiä ja tietoa, ja luovat näin mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Museot ovat kattavasti tarjolla oleva kulttuuripalvelu ja niiden rooli alueiden vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämisessä on keskeinen.”

Mistään muusta valtakunnallisesta instituutiosta ei voisi kirjoittaa näin. Sivistyksellisen ja kestävää kulttuuria rakentavan tehtävän museokenttä jakaa lähinnä vain koululaitoksen ja kirjastojen kanssa. Sen lisäksi museoilla on vankka rooli alueellisen taloudellisen elinvoimaisuuden luojana, sillä museot ovat yksi keskeisistä matkailukohteista. Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen museovierailija tuo alueelle keskimäärin 34 €, ja museoiden sijainti ja sisällöt vaikuttavat matkailureittien valintaan. (Piekkola, H., Suojanen, O. & Vainio, A. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, 2013.)



Kuka hyötyy, ketkä voittavat?


Museoiden onnistuminen yhteiskunnallisessa tehtävässään edellyttää laajan yleisön tavoittamista. Myös julkisen rahoituspohjan perusteena on, että mahdollisimman monella tulisi olla edellytykset ja mahdollisuus tavalla tai toisella hyötyä museoiden olemassaolosta. Museokokemus on tärkeä kipinä kulttuuriperinnön laajemmalle vaikuttavuudelle. Kaikkea kulttuuriperintöä ei voi eikä kuulu tallentaa museoihin. Kulttuuriperintöä säilyy ja suhde siihen rikastuttaa kodeissa, perheissä, kotiseututoiminnassa, kaupunkirakentamisessa jne. sitä paremmin, mitä kiinnostuneempia siitä ollaan, mitä näkyvämmin sitä arvostetaan ja mitä laajemmin sen koetaan parantavan elämänlaatua.

Kasvua on tapahtunut erityisesti niissä museoissa, joiden kävijämäärät ovat jo lähtökohtaisesti suuret ja joiden toiminnan kehittämiseen on ollut sekä riittävästi voimavaroja että näkemyksellisyyttä. Laadukas ja yhteiskuntaa rakentava museotyö tarvitsee pohjakseen korkealuokkaista, monipuolista ja ajankohtaista ammattilaisuutta museologian ja muiden perinteisten museoaineiden, mutta myös kaupallisen toiminnan, asiakasosaamisen ja markkinoinnin alueilla. Pienen ja taloudellisesti äärirajoilla kituuttelevan museon, jossa ei ole liikkumatilaa talouden tai osaamisen näkökulmasta, voi olla vaikea päästä kasvun kierteeseen. Isoissa museoissa voimavaroja on ollut mahdollista kohdentaa uudella tavalla, kasvattaa tulopohjaa ja siten kehittyä toimintaympäristön muutoksen ehdoilla ja sitä hyödyntäen.



Museot museotyypeittäin

Vuonna 2016 Suomen museokohteista yli puolet oli kulttuurihistoriallisia museoita. Eniten museokäyntejä, 35 % kaikista käynneistä, tehtiinkin kulttuurihistoriallisiin museokohteisiin. Käyntimäärien perusteella suosituimmat museokohteet olivat kuitenkin taidemuseoita. Edelliseen vuoteen verrattuna taidemuseot myös kasvattivat eniten käyntimääriään, kasvua kertyi peräti 28 %. Lähde: Museotilasto 2012–2016, Museovirasto.
Kavijat 5 paivitetty

Vuonna 2016 museokäyntejä tilastointiin keskimäärin 21 853 per museokohde. Museokohteista 5 % saavutti 100 000 museokäynnin rajan. Vähintään 50 000 käyntiä tilastoitiin 8 % museokohteista. Suurimmalla osalla museokohteista käyntimäärät jäivät kuitenkin alle 10 000 käynnin. Lähde: Museotilasto 2012–2016, Museovirasto.

Lue lisää Museoviraston Tilastokortista: Museokäyntien ennätysvuosi 2016

Museotilastoihin voit tutustua laajemmin täältä