![]() | 1.1.2017 Museokäynnit ovat kasvussa, entä museoiden rooli? |
Museokäynnit ovat jo pidemmän aikaa olleet kasvussa. Vuoden 2016 kaltainen jyrkkä nousu on kuitenkin Museotilaston historiassa poikkeuksellinen. Erityisesti maksettujen käyntien osuus kasvoi: vuonna 2016 käynneistä jo lähes puolet (49 %) oli maksettuja käyntejä. Lähde: Museotilasto 2010–2016, Museovirasto. | |
Vuonna 2016 vähän yli puolet (54 %) Museotilaston museokohteista kasvatti käyntimääriään. Vaikka käyntien kasvu oli poikkeuksellisen suurta, isossa osassa museokohteista (41 %) käyntimäärät laskivat. Eniten kasvua oli kasvukeskusten suurissa museoissa, kuten esimerkiksi Ateneumin taidemuseossa, Nykytaiteen museo Kiasmassa, Helsingin taidemuseo HAMissa ja Suomen kansallismuseossa. Lähde: Museotilasto 2015–2016, Museovirasto. |
Museoiden
kävijämäärän kasvu ja erityisesti kävijäpohjan laajeneminen eivät ole
vain museoiden asia. Esityksessä museopoliittiseksi ohjelmaksi todetaan,
että museot ”tarjoavat elämyksiä ja tietoa, ja luovat näin
mahdollisuuksia luovuudelle, sivistykselle, identiteettien
rakentumiselle ja muutosten ymmärtämiselle. Museoilla on tärkeä tehtävä
kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan
rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Museot ovat kattavasti
tarjolla oleva kulttuuripalvelu ja niiden rooli alueiden
vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittämisessä on keskeinen.”
Mistään
muusta valtakunnallisesta instituutiosta ei voisi kirjoittaa näin.
Sivistyksellisen ja kestävää kulttuuria rakentavan tehtävän museokenttä
jakaa lähinnä vain koululaitoksen ja kirjastojen kanssa. Sen lisäksi
museoilla on vankka rooli alueellisen taloudellisen elinvoimaisuuden
luojana, sillä museot ovat yksi keskeisistä matkailukohteista. Vaasan
yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan jokainen museovierailija tuo
alueelle keskimäärin 34 €, ja museoiden sijainti ja sisällöt vaikuttavat
matkailureittien valintaan. (Piekkola, H., Suojanen, O. & Vainio,
A. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus. Vaasan yliopisto,
Levón-instituutti, 2013.)
Kuka hyötyy, ketkä voittavat?
Museoiden onnistuminen
yhteiskunnallisessa tehtävässään edellyttää laajan yleisön
tavoittamista. Myös julkisen rahoituspohjan perusteena on, että
mahdollisimman monella tulisi olla edellytykset ja mahdollisuus tavalla
tai toisella hyötyä museoiden olemassaolosta. Museokokemus on tärkeä
kipinä kulttuuriperinnön laajemmalle vaikuttavuudelle. Kaikkea
kulttuuriperintöä ei voi eikä kuulu tallentaa museoihin.
Kulttuuriperintöä säilyy ja suhde siihen rikastuttaa kodeissa,
perheissä, kotiseututoiminnassa, kaupunkirakentamisessa jne. sitä
paremmin, mitä kiinnostuneempia siitä ollaan, mitä näkyvämmin sitä
arvostetaan ja mitä laajemmin sen koetaan parantavan elämänlaatua.
Kasvua
on tapahtunut erityisesti niissä museoissa, joiden kävijämäärät ovat jo
lähtökohtaisesti suuret ja joiden toiminnan kehittämiseen on ollut sekä
riittävästi voimavaroja että näkemyksellisyyttä. Laadukas ja
yhteiskuntaa rakentava museotyö tarvitsee pohjakseen korkealuokkaista,
monipuolista ja ajankohtaista ammattilaisuutta museologian ja muiden
perinteisten museoaineiden, mutta myös kaupallisen toiminnan,
asiakasosaamisen ja markkinoinnin alueilla. Pienen ja taloudellisesti
äärirajoilla kituuttelevan museon, jossa ei ole liikkumatilaa talouden
tai osaamisen näkökulmasta, voi olla vaikea päästä kasvun kierteeseen.
Isoissa museoissa voimavaroja on ollut mahdollista kohdentaa uudella
tavalla, kasvattaa tulopohjaa ja siten kehittyä toimintaympäristön
muutoksen ehdoilla ja sitä hyödyntäen.