![]() | 1.1.2017 Rakennettu ympäristö tasa-arvon edistäjänä |
JOS PÄÄTÖKSET rakennusten ja ympäristöjen tulevaisuudesta viipyvät, myös
ylläpitoa ja korjaamista siirretään. Lopulta lasketaan, onko
kannattavampaa purkaa kuin säilyttää. Rakennusten kohtalosta
päätettäessä voi unohtua, miksi hyvinvointiyhteiskunta on aikanaan
rakentamiseen investoinut ja mitä rakentamisella on saavutettu.
Suomessa
on totuttu siihen, että julkiset palvelut ovat lähellä kotia tai
ainakin turvallisen matkan päässä. Tämä olikin 1900-luvun
hyvinvointivaltion rakentajien päämäärä. Kattava ja kaikille
tasa-arvoinen palveluverkosto on vasta puoli vuosisataa vanha, mutta
tulokset herättävät kunnioitusta: koulutustasomme, tasa-arvomme ja
eliniän odotteemme ovat kansainvälisten vertailujen kärjessä.
Miten
tässä onnistuttiin? Hyvinvointivaltion rakentaminen on ollut
mittaamattoman suuri panostus, arvioidaan investointi sitten euroina tai
hallinnon, asiantuntijoiden ja rakentajien työpanoksena. Julkiset
palvelut taattiin lainsäädännöllä. Valtio linjasi, ohjasi ja tuki
rakentamista. Perusteluissa korostuivat tavoitteiden yhteiskunnallinen
merkitys, tasa-arvopyrkimys ja kehitysaluepolitiikka.
Eri
puolilla maata on helppo tunnistaa sairaalanmäki vuodeosastotorneineen,
koulun näköinen koulu tai kaarikattoinen urheiluhalli lähikenttineen.
Kun näiden rakennettujen ympäristöjen arvoja puntaroidaan, on tärkeää
tunnustaa arkkitehtuurin ja rakennustekniikan merkitys, mutta yhtä
tärkeää on punnita rakennusten yhteiskunnallista merkitystä. Miten
rakennukset ja palvelut edistävät ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia
sekä arvostuksen kokemusta – riippumatta kunkin sosiaalisesta taustasta
tai kotipaikan sijainnista?
Julkisilla varoilla toteutetut
1900-luvun jälkipuolen ympäristöt ovat hyvinvointi-Suomen
määrätietoisesti rakentamia, eivät sattumalta syntyneitä. Rakentamisen
taustalla ovat terveyden, hyvinvoinnin ja kasvatuksen tutkimus ja
sosiaalipolitiikka: takaamalla kaikille samat mahdollisuudet on haluttu
ehkäistä ongelmia. Tämä on aivan yhtä ajankohtaista nyt ja
tulevaisuudessa kuin se oli 1900-luvun jälkipuolellakin.
Lasten liikunta alkaa kotikorttelin leikkipaikalta, lähileikkipuistosta ja lähikoulun kentältä. Kaavasuunnittelulla luotu kunnan viherverkosto kattaa tiiviisti rakennettujen alueiden väliset puistot ja reitit, jotka ulottuvat keskustoista laidoille, rannoille ja vesille asti. Kuvassa lapsia asuinalueen leikkipuistossa, Kuva: Teuvo Kanerva / Museoviraston Kuvakokoelmat. |
Rakennukset vaativat jatkuvaa huoltoa ja korjaamista, joka
pätevimmillään perustuu rakentamisen, käytön ja korjausten historian
tuntemiseen. Hyvinvointi-Suomea symboloivan rakennusperinnön
onnistuneesta säilyttämisestä ja toiminnallisesta uudistuksesta on
rohkaisevia esimerkkejä, samoin uuden ilmanvaihtotekniikan
sovittamisesta olevaan rakennukseen. Näissä hankkeissa on piirteitä niin
muuttamisesta, säilyttämisestä kuin suojelemisestakin – siis kestävästä
kehityksestä.
Kestävä kehitys on vastuunkantoa. Vaikka
rakennusten säilyttäminen ja korjaaminen maksavat, ei ympäristön ja
palvelun säilymisen arvoa voi mitata vain ylläpitokustannuksella.
Purkaminen ja uudisrakentaminenkin ovat kalliita ja kuormittavat
ympäristöä.
Valtakunnallinen näkökulma arviointiin ja kokemusten vaihtoon
Ihmiset arvostavat julkisia palveluja ja luottavat niihin. Ympäristöjen ja rakennusten tulevista vaihtoehdoista keskusteltaessa täytyy päätöksentekoprosessissa hyödyntää käyttäjäkokemusten lisäksi myös avointa tutkimustietoa, kokemusten vaihtoa ja pätevän suunnittelijaryhmän näkemyksiä.
Museovirasto on julkaissut verkkosivuillaan tietoa koulu- ja
terveydenhuollon rakennuksista sekä liikuntaympäristöistä. Tällä
vuosikymmenellä Museovirasto toteuttaa lisää Rakennettu hyvinvointi
-teemahankkeita, jotka paneutuvat muun muassa kaavoitukseen sekä alue-
ja asuntorakentamiseen. Tutkimukset tarjoavat välineitä ympäristöjen
arviointiin ja paikallisiin tutkimuksiin, onnistuneet korjausesimerkit
vaihtoehtoja ongelmanratkaisuun.
Tieto auttaa arvioimaan tuttua
koulua, sairaalaa ja liikuntapaikkaa myös merkityksellisenä osana koko
maan hyvinvoinnin kehitystä. Tiedon avulla voi koulun, terveyskeskuksen
tai leikkipuiston ominaisuuksissa ja piirteissä nähdä myös
rakentamiselle asetettuja yhteisiä tavoitteita, niin sisällöllisiä kuin
yhteiskunnallisiakin. Parhaimmillaan tieto tukee hyvinvointi-Suomen
rakennusten ja ympäristöjen arvostusta ja säilyttämistä.
Lisätietoa Rakennettu hyvinvointi -hankkeesta