Museokäynnit ovat kasvussa, entä museoiden rooli?

Erityinen nousu museokäynneissä on tapahtunut vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kasvun voi katsoa heijastavan Suomen museoliiton lanseeraaman Museokortin vaikutusta. Museokortti otettiin käyttöön toukokuussa 2015, joten tilastoissa vuosi 2016 on ensimmäinen kokonainen Museokorttivuosi. Nousu vuoden 2015 kävijämääristä on taidemuseoiden kohdalla reilut 28 % ja kulttuurihistoriallisten museoiden kohdalla noin 18 %, kun aikavälillä 2010–2015 keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut nollasta reiluun viiteen prosenttiin. Kasvu ei ole ollut tasaista – museoittain tai museotyypeittäin tarkasteltuna pyrähdyksiä on ollut vuosittain niin ylös- kuin alaspäin.

Museokortti on lisännyt suoraan käyntien määriä mutta nostanut myös koko museokentän näkyvyyttä. Avainasemassa on luonnollisesti ollut museoiden oma toiminta ja kyky muuttua. Myönteinen kohina museoista on ollut mahdollista vain, koska museoiden palvelut ja yleisön kiinnostus ovat aidosti kohdanneet toisensa. Erityisen hauska on todeta, että myös koululaisten käynnit museossa kasvoivat aimo harppauksen. Vaikka Museokortti-innostus on saattanut lisätä aikuisten intoa viedä koululaisia museoihin, se tuskin on ensisijainen vaikuttava tekijä, sillä koululaiset ovat perinteisesti päässeet suureen osaan museoita ilman pääsymaksua. Kun kokonaiskävijöiden määrä vuodesta 2015 vuoteen 2016 kaikissa museoissa kasvoi 19,3 %, kasvu koululaisten käynneissä oli miltei 24 %.

Museoiden onnistuminen yhteiskunnallisessa tehtävässään edellyttää laajan yleisön tavoittamista. Myös julkisen rahoituspohjan perusteena on, että mahdollisimman monella tulisi olla edellytykset ja mahdollisuus tavalla tai toisella hyötyä museoiden olemassaolosta. Museokokemus on tärkeä kipinä kulttuuriperinnön laajemmalle vaikuttavuudelle. Kaikkea kulttuuriperintöä ei voi eikä kuulu tallentaa museoihin. Kulttuuriperintöä säilyy ja suhde siihen rikastuttaa kodeissa, perheissä, kotiseututoiminnassa, kaupunkirakentamisessa jne. sitä paremmin, mitä kiinnostuneempia siitä ollaan, mitä näkyvämmin sitä arvostetaan ja mitä laajemmin sen koetaan parantavan elämänlaatua.

Kasvua on tapahtunut erityisesti niissä museoissa, joiden kävijämäärät ovat jo lähtökohtaisesti suuret ja joiden toiminnan kehittämiseen on ollut sekä riittävästi voimavaroja että näkemyksellisyyttä. Laadukas ja yhteiskuntaa rakentava museotyö tarvitsee pohjakseen korkealuokkaista, monipuolista ja ajankohtaista ammattilaisuutta museologian ja muiden perinteisten museoaineiden, mutta myös kaupallisen toiminnan, asiakasosaamisen ja markkinoinnin alueilla. Pienen ja taloudellisesti äärirajoilla kituuttelevan museon, jossa ei ole liikkumatilaa talouden tai osaamisen näkökulmasta, voi olla vaikea päästä kasvun kierteeseen. Isoissa museoissa voimavaroja on ollut mahdollista kohdentaa uudella tavalla, kasvattaa tulopohjaa ja siten kehittyä toimintaympäristön muutoksen ehdoilla ja sitä hyödyntäen.