Valtion tuki on arvokas apu kulttuuriperinnön parissa toimiville

MUSEOVIRASTO JAKAA liki kymmentä erilaista avustusta kulttuuriperintökohteiden kunnossapitoon sekä erilaisten yhteisöjen toteuttamiin kulttuuriperintöön liittyviin hankkeisiin. Esimerkiksi ammatilliset museot voivat hakea avustusta uudenlaisiin innovatiivisiin hankkeisiin, kun taas paikallisille toimijoille tarkoitetuilla avustuksilla tuetaan muun muassa kulttuuriperinnön tallentamista ja kulttuuriperintöön liittyvää toimintaa sekä rakennusperinnön hoitoa.

Museoviraston avustukset ja niiden määrät tyypeittäin vuonna 2016. Eri avustukset on kohdistettu erilaisille hakijaryhmille, ja tämä vaikuttaa myönnettyjen avustusten jakautumiseen yritysten, yhdistysten, julkisten tahojen ja yksityisten kesken. Suurin osa Museoviraston jakamista avustuksista menee yksityisille, sillä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoitoon myönnettävää entistämisavustusta jaetaan määrällisesti eniten. Lähde: Museovirasto.

Merkittävin osa kulttuuriperintöavustuksista menee yksityisille. Erityisesti rakennusperinnön hoitoon tarkoitetut entistämisavustukset kohdistuvat pääosin historiallisiin rakennuksiin, jotka ovat yksityisten omistuksessa.

Rantasalmella sijaitsee kartanokeskittymä, joka on valittu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yksi näistä kartanoista, Putkisalo, on saanut Museovirastolta avustusta kahden eri rakennuksen kunnostamiseen vuosina 2012–2015. Kartanon omistajat Susanna Nuutinen ja Mikael Westerståhle kertovat, että historiallinen pihapiiri vaatii omistajalta suurta taloudellista panostusta sekä tahtotilaa hoitaa rakennuksia ja ympäristöä toivotulla tavalla. Avustukset ovatkin auttaneet korjauksiin liittyvässä päätöksenteossa. Tilalla on noin 30 erilaista ja erikokoista rakennusta, joten korjattavaa riittää. Museoviraston avustuksilla on uusittu mm. päärakennuksen katon savitiiliä ja kattorakenteita, kunnostettu ulkoverhoilua ja maalattu päärakennus perinteisellä pellavaöljymaalilla. Jo aiemmin on korjattu miespihaan kuuluva puuliiteri.

Kulttuuriperinnön tallentamiseen ja tutkimiseen suunnatuissa perinneavustuksissa tärkein saajaryhmä ovat puolestaan usein vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset ja seurat. Nurmeksen Lipinlahden kyläyhdistys ry sai Museovirastolta vuonna 2016 avustuksen kyläkirjan painatuskuluihin. Laaja, 640 sivua ja 500 kuvaa käsittävä kirja tallensi lipinlahtelaista muistitietoa ja Nurmeksen kulttuuriperinnettä. Kirjan kirjoittamiseen osallistui useita paikallisia. Yksi heistä oli Kyllikki Tiensuu, joka kertoo kirjahankkeen tehneen kyläläisistä valveutuneempia oman perinteen tallentamiseen jatkossakin. Tiensuun mukaan avustus oli ratkaiseva sekä aineellisesti että henkisesti. Se antoi innostusta ja kannustusta tehtävän suorittamiseen.

Ammatillisten museoiden innovatiivisiin hankkeisiin suunnatun avustuksen tarkoituksena on löytää kekseliäitä ja uutta luovia tapoja tehdä museotyötä. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ja Kuopion luonnontieteellinen museo saivat Museovirastolta vuonna 2017 suurimman, 41 000 euron innovatiivisen avustuksen. Se mahdollistaa koko Kuopion museon palvelukonseptin uudistavan MuseoLab – Tulevaisuuden museo -yhteishankkeen toteuttamisen. Hanke toteutetaan samaan aikaan, kun Kuopion museo peruskorjataan. Remontin yhteydessä rakennetaan museon ja viereisen Kuopion pääkirjaston väliin uudisrakennus, joka yhdistää museon ja kirjaston.

Hankkeen tavoitteena on osallistaa yleisö Kuopion museon palveluiden ja näyttelyiden kehittämiseen. Hankkeessa selvitetään, mitä yleisö toivoo museonäyttelyiltä ja millainen olisi ihanteellinen tila museon ja kirjaston yhteisille asiakkaille. Tulevaisuudessa yleisö voi hyödyntää ainutlaatuisella tavalla museoiden luonnontieteellistä ja kulttuurihistoriallista asiantuntemusta sekä kirjaston tietovarantoja.

Museoviraston avustus mahdollistaa kohderyhmien kanssa työskentelevän hanketyöntekijän palkkaamisen. Tiivis yhteistyö museoiden kesken sekä yleisön, kirjaston ja museoseurojen kanssa tuo uusia ulottuvuuksia näyttelyiden ja palveluiden suunnitteluun. Hyvin suunniteltu osallistaminen sitouttaa kaupunkilaiset museopalveluiden kehittämiseen ja innostaa käyttämään valmiita palveluita.

Museovirasto jakoi avustuksia 64 senttiä jokaista suomalaista kohden vuonna 2016. Avustukset jakautuivat tasaisesti eri maakuntiin. Eniten avustuksia haettiin ja myönnettiin Uudellemaalle, mutta asukaslukuun suhteutettuna eniten nettosi Etelä-Pohjanmaa. Korkein myöntöprosentti oli Kymenlaaksossa (67 %). Lähde: Museovirasto.

Museovirasto uudistaa kulttuuriperintöön kohdistuvia valtionavustuksia syksystä 2017 alkaen. Uudistuksen tavoitteena on suunnata avustuksia entistä strategisemmin ja vaikuttavammin. Samalla avustusten haku muuttuu sähköiseksi.

Lisätietoja Museoviraston avustuksista