Yhdessä kohti vaikuttavampaa museotoimintaa

2019 / Valokeilassa

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset haastavat museoitakin kehittymään ja kehittämään toimintaansa aktiivisesti ja vuorovaikutuksessa asiakkaiden, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Museoiden toiminnalla ja niiden tarjoamilla palveluilla halutaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia ihmisille ja yhteiskunnalle laajemmin. Tällaisia vaikutuksia voivat olla yksilötasolla esimerkiksi elämykset, oivallukset, inspiraatio tai erilaisten asiayhteyksien ymmärtäminen. Yhteisötasolla taas voidaan tavoitella esimerkiksi yhdenvertaisuuden, moniäänisyyden, demokratian, yhteisöllisyyden tai vuorovaikutuksen lisääntymistä. Tärkeää on, että museot kirkastavat yhdessä yhteisöjensä kanssa, minkälaisia vaikutuksia toiminnalla tavoitellaan.

Selvää on, ettei museoissakaan kannata enää tarjota ”kaikille kaikkea”. Jos tehdään kaikkea kaikille, käy helposti niin, että tehdään asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä kenellekään. Museon viesti jää epäselväksi, eikä aitoa vaikuttavuutta synny. Museotkin siis rakentavat toimintaansa entistä vahvemmin tietoisten valintojen varaan. Museoiden potentiaali on suuri, ja moni museo onkin uudistanut toimintaansa, ottanut asiakkaat ja yhteisöt mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä laajentanut verkostojaan ja kumppanuuksiaan yhteiskunnan eri sektoreilla.

Museovirastossa haluamme tukea ja rohkaista museoiden kehittämistyötä ja vaikuttavuuden haltuunottoa. Tähän toimiviksi lähestymistavoiksi ovat osoittautuneet vuorovaikutuksen ja yhteisen pohdinnan tuloksena syntyneet museoiden arviointi- ja kehittämismalli sekä vertaiskehittämisfoorumi.

Arviointi- ja kehittämismalli painottaa museon toiminnan tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta

Museoviraston tavoitteena on olla museoiden kumppani ja tuki elävän ja vaikuttavan kulttuuriperinnön vaalimisessa ja välittämisessä. Tässä roolissa meille on tärkeää pystyä tarjoamaan museoille aineksia, työkaluja ja tukea tulevaisuuden tarpeiden ja odotusten tunnistamisessa, uusien toimintatapojen kehittämisessä sekä yhteistyön edistämisessä.

Museoiden arviointi- ja kehittämismalli on Museoviraston ja museoiden yhdessä kehittämä itsearviointityökalu, joka auttaa museoita tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämisen painopisteitä. Malli painottaa asiakkuuksien, toimintaympäristön ja museon oman osaamisen merkitystä menestyksekkään toimintakonseptin kehittämisessä ja tukee sitä kautta museoita toimintansa asemoimisessa ja yhteiskunnallisen painoarvon vahvistamisessa. Arvioinnin tuloksena verkkotyökalu auttaa museota myös valitsemaan, priorisoimaan ja suunnittelemaan, miten toimintaa kehitetään.

Arviointikukka
Arviointi- ja kehittämismallin arviointialueet, Laine&Hallami
Lusto
Kuva: Reetta Karhunkorva, Lusto – Suomen metsämuseo

Porukalla päästään jakamaan osaamista ja hyviä käytäntöjä sekä ideoimaan uutta

Arviointitoimintaan liittyvässä palautteessa museot ovat toivoneet ulkopuolista sparrausta ja tukea arviointimallin avulla valittujen kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen ja läpivientiin. Museoissa eri tehtävissä työskentelevillä on paljon erilaista osaamista sekä toiminnan ja hankkeiden kautta kertynyttä tietotaitoa. Museot ovat kuitenkin keskimäärin melko pieniä organisaatioita, ja osaaminen onkin pirstaloitunut eri museoihin. Museoiden toimintaa tukisi se, että eri museoissa oleva erityisosaaminen olisi laajemmin alan toimijoiden hyödynnettävissä.

Keväällä 2018 Museovirasto käynnistikin yhteistyössä Museoliiton kanssa museoiden puolitoistavuotisen vertaiskehittämisfoorumin, jonka tavoitteena oli tarjota puitteet sille, että museot pääsevät jakamaan osaamistaan ja kokemuksiaan toiminnan kehittämisestä, sparraamaan toisiaan ja oppimaan yhdessä. Tavoitteena oli antaa museoille kehittämisen tukea, laittaa museoissa olevaa viisautta kiertoon, synnyttää uusia ideoita ja kokeiluja sekä edistää museoiden välistä yhteistyötä.

Vertaiskehittämisfoorumikokeiluun lähti ennakkoluulottomasti mukaan 13 museota eri puolilta Suomea. Mukana oli eri kokoisia kaupunginmuseoita, taidemuseoita ja erikoismuseoita.

Mielettömät museoammattilaiset!

Kaikkiaan foorumiin osallistui sen aikana lähes 50 museoammattilaista. Foorumi koostui koko porukan yhteisistä tapaamisista ja niiden välillä museoiden sekä itsenäisesti että kaverimuseon kanssa tehdyistä kokeiluista. Tukea kaivattiin mm. muun muassa vapaaehtoistoiminnan, strategiatyön ja sidosryhmäyhteistyön kehittämiseen. Tapaamisissa oli mukana ulkopuolisia sparraajia ja asiantuntijoita auttamassa museoita fokusoimaan omaa hankettaan ja pohtimaan sitä mm. vaikuttavuuden, kokeilukulttuurin ja palvelumuotoilun näkökulmista.

Vertaiskehittämisfoorumissa keskeistä olivat museoiden teemalliset, yhteiset tapaamiset, joita pidettiin yhteensä seitsemän. Tapaamiset mahdollistivat irrottautumisen oman työn arjesta sekä aidot kohtaamiset ihmisten välillä. Ne järjestettiin vuorotellen osallistujamuseoissa, jolloin päästiin myös konkreettisesti näkemään museotyön arkea erilaisissa museoympäristöissä.

Foorumi vahvisti museoiden verkostomaista toimintatapaa, tuki yhteistä ideointia ja kehittämistä, madalsi kynnystä eri organisaatioiden välillä ja tarjosi oivalluksia, tukea ja uusia kontakteja omaan työarkeen. Erityisinä vahvuuksina toimintamallissa nousivat osallistujien arvioissa esiin vertaistuki, huumori, rehellisyys, avoimuus ja ”tekemisen meininki”.

Vertaiskehittämisfoorumi oli itsessään kokeilu, joka rakentui ennen kaikkea foorumiin osallistuneiden museoiden avoimesta asenteesta sekä halusta oppia yhdessä ja jakaa osaamistaan. Ensimmäisestä pilottifoorumista saatujen oppien pohjalta aiomme käyttää saman tyyppistä toimintamallia myös jatkossa kehittämis- ja verkostoyhteistyön mallina.

Museot eivät kilpaile keskenään, vaan alalla on vahva yhdessä tekemisen ja toistensa tukemisen kulttuuri. Tämä on museoalan erityinen voimavara, jota Museovirasto haluaa edelleen tukea ja vahvistaa.

Lahti ryhmäkuva
Kuva: Tiia Tiainen, Lahden museot
Lusto ryhmäkuva
Kuva: Timo Kilpeläinen, Lusto – Suomen metsämuseo

Lähteet

Museoiden arviointi- ja kehittämismalli: www.museoarviointi.fi

Museoiden arviointi ja vertaiskehittäminen

Asiasanat: museot, arviointi, vertaisoppiminen, vertaiskehittäminen, osaamisen kehittäminen, vaikuttavuus, museoalan kehittäminen, Suomen museoliitto

Pääkuvan tiedot: Ryhmätyö vauhdissa. Kuva: Reetta Karhunkorva, Lusto – Suomen metsämuseo

Kirjoittajat: Eeva Teräsvirta & Marianne Koski