2023 / Näkökulma

Yhteistyössä tukea Ukrainalle

Elina Anttila

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sai liikkeelle Euroopan museot, jotka asettuivat nopeasti Ukrainan tueksi. Museoiden toiminta on monimuotoista ja erikoistunutta, niin myös Ukrainalle osoitettu apu. Museot muodostavat merkittävän kansainvälisen verkoston, joka pystyy toimimaan pitkäjänteisesti ja tarpeen tullen hyvinkin ketterästi yhdessä. Henkisen kriisinkestävyyden rakentamisessa museoiden toiminta on korvaamatonta.

Kuten monissa organisaatioissa, Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti myös Suomen kansallismuseossa koko työyhteisöä. Tarve osallistua auttamiseen oli suuri. Konkreettiset toimet käynnistyivät vähitellen harkitusti, yhteistyössä verkostojen kanssa.

Heti hyökkäyssodan alussa yhteydet Venäjän toimijoihin katkaistiin ja vaadittiin Pohjoismaisten kansallismuseoiden yhteisessä julkilausumassa Venäjää noudattamaan Haagin vuoden 1954 sopimusta kulttuuriomaisuuden suojelusta aseellisen selkkauksen sattuessa.

Pian järjestäydyttiin kansallisten kulttuuriperintötoimijoiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa selvittämään, miten Suomen kirjastot, arkistot ja museot yhteistyökumppaneineen voisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla auttaa Ukrainaa. Erilaisia avustushankkeita virisi nopeasti paljon, ja oli tärkeä keskittää resursseja sellaisiin, joiden kautta juuri museona voisimme parhaiten vaikuttaa.

Museoiden yhteistyötä

Ensimmäinen konkreettinen avunpyyntö, johon Suomen kansallismuseossa oli käytännöllisesti mahdollista tarttua, tuli Lvivin kansallismuseolta maaliskuun puolivälissä. Videoyhteys Lviviin tarjosi mahdollisuuden muodostaa autenttista kuvaa kulttuuriperinnön ja museoiden tilasta sodan keskellä. Saimme tietoa heidän kokoelmistaan ja tarpeistaan, lisäksi kävimme ammatillista keskustelua hyvistä käytännöistä eri materiaalien, mm. puulle maalattujen ikonien suojaamisessa.

Kansallisgalleria ja Forum Marinum olivat halukkaat osallistumaan avustukseen yhdessä Kansallismuseon kanssa. Selvisi myös, että Ruotsissa Nationalmuseum oli koonnut museotoimijoita osallistumaan avustuslähetykseen, johon heillä oli valmis toimituskanava Puolan viranomaisten avustuksella. Päätettiin toimia yhdessä, ja Suomen kokoama paketti lähti noin kolmen viikon valmistelun jälkeen Ruotsin keräämien materiaalien kanssa yhdessä Puolaan, Ukraina-tukikeskukseen, josta ne jatkoivat matkaa Ukrainan eri museoille.

Museovirasto sai kesäkuussa 2022 opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisätalousarvion kautta erillisrahoitusta Ukrainan kulttuuriperinnön hyväksi kohdistettaviin tukitoimiin yhteensä 50 000 euroa. Rahoitus – sekä varmistus ensimmäisen avustuserän perille saapumisesta – mahdollisti materiaalisen avun jatkosuunnittelun.

Vähitellen luotiin Suomessa sisäministeriön toimesta selkeä kansallinen prosessi, jonka puitteissa myös kulttuuriperintöä koskevat avustuslähetykset voitiin toimittaa EU-komission kokoamiskeskukseen ja sitä kautta edelleen eniten tarvitseville kohteille. Suomen kansallismuseo valmisteleekin laajempaa materiaali- ja tarvikepakettia Ukrainan kulttuuriministeriöltä tulleen tarvelistan mukaisesti.

Ukrainalaisia lapsia askartelemassa sini-keltaisia sydämiä. Kuva: Onni Vesa, Suomen kansallismuseo

Lapsille iloa kesäleireillä

Suomeen paenneiden ukrainalaisten auttamiseksi pyrimme löytämään juuri meille kansallisena museona ominaisia ja museon resursseja parhaiten hyödyntäviä toimintamahdollisuuksia. Tässäkin pohjoismainen hyvä yhteistyö tuotti tärkeää tulosta. Ruotsin Nordiska museetissa oli järjestetty yhteistyössä hyväntekeväisyysjärjestö Beredskapslyftetin kanssa aktiviteettileiri ukrainalaisille pakolaislapsille. Leirillä tarjottiin lapsille mieluisaa, aktivoivaa ja oppimista ylläpitävää toiminnallista ohjelmaa pakolaisperheiden arkea ja hyvinvointia tukemaan.

Nordiska museetin leirillä kuningatar Silvian seurassa vieraillut tohtori Jenni Haukio toivoi, että sama konsepti toteutuisi Suomessa, ja Suomen kansallismuseo ryhtyi mielellään yhteistyökumppaniksi. Vain muutamien viikkojen järjestelyjen jälkeen käynnistyivät Kansallismuseon kesäleirit.

Kahden kolmiviikkoisen leirin aikana yhteensä 180 Ukrainasta sotaa paennutta lasta osallistui päivätoimintaan Kansallismuseossa sekä retkille lähikohteisiin. Beredskapslyftet rekrytoi leirin ukrainalaiset ohjaajat, hekin sodan vuoksi Suomeen paenneita ammattilaisia, ja neuvotteli hankkeen rahoittajiksi yrityskumppaneita.

Suomen kansallismuseo tarjosi tilat toiminnalle: Kansallismuseon kaikki kokous- ja auditoriotilat sekä laaja, monipuoliseen liikuntaan soveltuva pihapuisto varattiin leirejä varten, ja toimintaa järjestettiin myös Seurasaaren ulkomuseossa. Kansallismuseon yleisötyön ammattilaiset osallistuivat ohjelman suunnitteluun yhdessä leiriohjaajien kanssa. Lasten ruokailu järjestettiin yhdessä museon ravintolatoiminnasta vastaavan Kanrestan kanssa. Kansallismuseon osalta lasten tukeminen kriisien kohdatessa jatkuu niin ikään tohtori Haukion suojelemalla kirjoituskampanjalla Unicefin yhteistyökumppanina.

Vyshyvanka-päivänä esitellään ukrainalaista käsityötaitoa

Ukrainan kulttuuriperinnön esittäminen ja tunnetuksi tekeminen on yksi tärkeä tapa tukea Ukrainaa ja ukrainalaisia, ja tähän ovat myös ukrainalaiset kollegat kehottaneet. Suomen kansallismuseo järjestää toukokuussa 2023 ”Vyshyvanka-päivän” Ukrainassa sekä ukrainalaisyhteisöissä eri puolilla maailmaa yleistyneen tapahtumakonseptin mukaisesti. Päivän aikana käytetään ja tuodaan esille perinteisin kirjailuin koristeltuja paitoja.

Tapahtuma järjestetään Kansallismuseossa yhteistyössä ukrainalaisyhteisön sekä Ukrainan Suomen suurlähetystön kanssa. Kansallismuseossa avataan Vyshyvanka-päivän yhteydessä pienoisnäyttely Suomen kansallismuseon kokoelmissa olevista, historiallisista ukrainalaisista kirjotuista tekstiileistä.

Kulttuuri luo kestävyyttä

Museot toimivat yhä vahvemmin yhteiskuntaan orientoituneesti, ja kantavat vastuuta kestävien yhteiskuntien rakentamisesta. Kansainvälisenä kulttuuritoimijoiden yhteisönä museot muodostavat merkittävän ja tehokkaan verkoston, joka pystyy toimimaan tarpeen tullen hyvinkin ketterästi yhdessä.

Vielä sitäkin tärkeämpää on museoiden pitkäjänteinen, korkealuokkainen ja sitoutunut työ kulttuurisen kestävyyden ja henkisen kriisinsietokyvyn rakentamisessa. Kulttuuriperinnöllä on merkittävä rooli ihmisten identiteetin sekä yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvuuden lujittajana. Elävä suhde kulttuuriperintöön ja myönteinen kulttuurien välinen vuoropuhelu tuovat elintärkeitä voimavaroja ja kykyä nähdä vaikeiden aikojen yli. Museoiden toiminta ja keskinäinen yhteistyö on korvaamatonta sekä kulttuuriperinnön säilyttämiseksi että yhteiskunnan vahvistamiseksi ja eheyttämiseksi.

Miehen paita sivulta
Ukrainalainen kirjottu miehen paita, 1900-luvun alusta. Huomion keskipisteenä on rikas kirjonta. Kullankeltainen risti-, tikki- ja etupistoin tehty tiheä koristelu oli tyypillistä esimerkiksi Polesian ja Podolian alueille. Kirjontaan saatettiin käyttää myös muita väriyhdistelmiä. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto..

Linkit:

Suomen kansallismuseon tiedote kesäleireistä: 180 ukrainalaislasta vietti kesää Kansallismuseossa – lapset aloittavat koulunkäynnin Suomessa tällä viikolla

Asiasanat: Ukraina, Vyshyvanka, avustushankkeet, kriisinkestävyys, Jenni Haukio

Pääkuvan tiedot: Kesäleiriläiset viettivät Kansallismuseossa ja sen pihapuistossa aikaa oppien, pelaten ja leikkien. Kuva: Onni Vesa.