Mikä on kulttuuriperinnön arvo?

2018 / Pääkirjoitus

Kirjoittaja: Pirjo Hamari

Vuosi 2018 on ollut kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi. Se on aktivoinut tavalla tai toisella tuhansia ihmisiä Suomessa, yhteenlaskettuna tähän mennessä yli kuusi miljoonaa Euroopassa. Vuoden tavoitteena on nostaa esille kulttuuriperintöä osana arkea, yhteisenä yhteiskunnallisena voimavarana, kaikkine muotoineen. Meillä kulttuuriperinnön kanssa joka päivä työtä tekevillä on vankka usko siihen, että kulttuuriperintö on tärkeää ja sen positiivinen vaikutus yhteiskuntaan on aliarvioitua. Mutta vaikka me ajattelemme näin, ajattelevatko muut?

Kulttuuriperintövuoden lähtölaukauksena toteutettu kulttuuriperintöbarometri on ensimmäinen laatuaan maassamme. Barometri kertoo siitä, millaisia asenteita ja arvostuksia suomalaiset kulttuuriperintöön liittävät. Sitä voi pitää suuren yleisön näkemyksenä kulttuuriperinnön arvosta. Barometri kertoo, että kulttuuriperintö arvostetaan Suomessa korkealle. Jopa 72 % suomalaisista pitää kulttuuriperintöä tärkeänä. Erityisen läheiseksi vaalittavaksi perinnöksi nousivat luontoympäristö, kieli sekä tavat, perinteet ja kädentaidot. Tulokset viittaavat kuitenkin myös asioihin, joita haluaisimme nähdä toisin. Yksi keskeinen on nuorten kokemus kulttuuriperinnöstä.

On olennainen kysymys kulttuuriperinnön kannalta, miten nuoret sukupolvet kokevat asian. Vaikka kysymys voi olla asiasta, jonka merkitys henkilökohtaisessa elämässä kasvaa iän myötä, tuntuu riskiltä aliarvioida nuorten kokemusta kulttuuriperinnöstä. Barometrin mukaan nuoret kokevat aikuisia harvemmin kulttuuriperinnön olevan tärkeä osa omaa identiteettiään, ja nuoret ovat myös kriittisiä arvioissa siitä mikä on kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen merkitys.

Samaan kysymykseen kulttuuriperinnön arvosta liittyy ajatus museoista yhteiskunnallisina vaikuttajina. Museoalan Teemapäivillä syksyn 2018 alussa herätettiin kysymys siitä, kokeeko suuri yleisö museot yhteiskunnallisena keskustelijana, vaikka museot itse nykypäivänä itsensä sellaisena kokisivat tai sitä tavoittelisivat. Samaa voi kysyä myös Museovirastosta, jonka uusi strategia tavoittelee rohkeaa osallistumista keskusteluun.

Miellä on siis kärjistetysti sanottuna nuorisoa, jota kulttuuriperintö ei kiinnosta ja kulttuuriperintötoimijoiden joukko, joita ei ajankohtaisessa keskustelussa kuunnella. Mitä sanottavaa meillä voisi tällaiseen keskusteluun olla, ja mistä löytyy se kulttuuriperinnön yhteiskunnallinen arvo, jota haluaisimme nostaa esille, myös nuorisolle? Yleisesti Museoviraston kaltaiset toimijat mielletään suojelijoina ja vaalijoina, mikä onkin toiminnan keskeinen käytännön tavoite. Se ei ole kuitenkaan toiminnan vaikuttavuutta, jota on se mitä yhteiskunnassa tapahtuu, kun meitä ympäröi arvossa pidetty, huolella vaalittu, monikerroksellinen ja saavutettava perintö. Tällaisina kulttuuriperinnön positiivisina vaikutuksina on yleisesti tunnistettu muun muassa kyky vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta, rakentaa siltoja ja yhteyksiä, vahvistaa resilienssiä, ja antaa merkityksiä ja perspektiiviä.

Kulttuuriperinnön arvoon liittyvää keskustelua voi avata vain tekojen kautta, ei odottamalla, että muut kutsuvat mukaan tai tarjoavat tätä roolia. Tässä Kulttuurista perinnöksi –julkaisussa käydään läpi erilaisia rakenteita, toimintamuotoja ja ihmisiä, jotka avaavat kulttuuriperinnön vaikutuksia yhteiskunnassa ja yhteiskunnalle, sekä kulttuuriperinnön ja suuren yleisön rajapintoja suhteessa toisiinsa. Monet aiheista liittyvät uusiin tapoihin mahdollistaa kansalaisten pääsy kulttuuriperinnön ääreen – kulttuuriperinnössähän on kyse samalla aikaa sekä kaikkien yhteisestä perinnöstä että jokaisen omasta kulttuuriperinnöstä. Yksi mahdollisuus tarjoutuu digitaalisuuden kautta. Myös avoin saatavuus, aineistojen jaettavuus, niiden uudenlainen jälleenkäyttö ja toisaalta yhteistallentaminen ovat kaikki tähän liittyvä asioita, joita avataan tarkemmin tässä julkaisussa. Laajasti voidaan puhua kulttuuriperinnön digitaalisesta yleisösuhteesta.

Kulttuuriperinnön organisaatioilla on aito tahto ja tavoite laajentaa keskustelua kulttuuriperinnöstä. Kulttuuriperinnön arvo yhteiskunnalle, omistajille, käyttäjille ja kansalaisille syntyy kokemuksesta, että kyse on jostain omasta, jostain, joka on lähellä omaa arkea ja identiteettiä. Tämän perustelemisessa ja siitä kertomisessa toimijoilla on tekemistä erityisesti nuorten parissa.

Linkit