Museokenttä uudistuu – alueellisille museoille lisää vastuuta kulttuuriperinnöstä

2019 / Näkökulma

Museokenttä on uudistunut ripeästi. Museot ovat avoimempia, lähestyttävämpiä ja houkuttelevat enemmän asiakkaita kuin aiemmin. Museoiden elinvoima näkyy.

Uudistuva ja muuttuva museokenttä

Yksi Museoviraston tehtävistä on museokentän ohjaus ja tuki. Parin viime vuoden aikana olemme osallistuneet aktiivisesti Suomen museoita laajasti koskeviin uudistuksiin. Ne eivät, ainakaan suoraan, näy tavallisille museokävijöille, mutta niillä on suuri merkitys museoiden toimintaympäristölle. Nämä uudistukset liittyvät erityisesti museokentän rakenteisiin.

Museopoliittinen ohjelma valmistui 2018. Museopoliittisessa ohjelmassa linjattiin museoalan keskeiset menestystekijät vuoteen 2030. Visiona oli, että vuonna 2030 Suomessa on Euroopan ajankohtaisimmat museot ja innostuneimmat asiakkaat. Ohjelma sisälsi myös merkittäviä muutosehdotuksia museokentän vastuisiin, rakenteisiin ja rahoitukseen. Erityinen mielenkiinnon kohde oli nykyinen valtakunnallisista museoista, valtakunnallisista erikoismuseoista sekä maakunta- ja aluetaidemuseoista muodostuva järjestelmä. Se esitettiin korvattavaksi kansallisilla museoilla sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla vastuumuseoilla.

Museopoliittinen ohjelma valmistui juuri ennen museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistusta ja osittain sen osana. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa määriteltiin, millä perustein valtio tukee ammatillista museotoimintaa Suomessa. Sama uudistus on vielä työn alla esittävien taiteiden osalta. Museoiden uudistus on jo valmis, ja uusi museolaki (314/2019) tulee voimaan 1.1.2020.

Museoiden Rahoitus 2018 Museotilasto2019

Alueellisten museoiden vastuu kulttuuriperinnöstä vahvistuu

Uudistus toisaalta muuttaa asioita, toisaalta takaa jatkuvuutta museoiden kulttuuriperintötehtävään. Museoiden saamat valtionosuudet perustuvat, kuten ennenkin, museoissa tehdyn työn määrään eli henkilötyövuosiin. Henkilötyövuosiin perustuva rahoitusmalli on ennakoitava ja takaa toiminnan kannalta tärkeää jatkuvuutta. Valtaosalle ammatillisia museoita tämä ei tuo muutosta toiminnan suuntaan tai rahoitukseen ainakaan huonompaan suuntaan.

Eniten uuden edessä ovat tulevat alueelliset ja valtakunnalliset vastuumuseot. Vastuumuseoilla tarkoitetaan oman erikoisalansa tai alueensa erityistehtäviä hoitavia museoita. Lain mukaan alueellisen vastuumuseon tehtävänä on toimialueellaan

  1. toimia kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää museotoimintaa, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta
  2. toimia kulttuuriympäristön, erityisesti rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön asiantuntijana, joka antaa lausuntoja, osallistuu asiantuntijana viranomaisneuvotteluihin ja antaa neuvontaa, sekä kehittää ja edistää kulttuuriympäristön vaalimista, toimialansa yhteistyötä sekä kulttuuriympäristötiedon digitaalista tallentamista ja saatavuutta
  3. toimia taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön asiantuntijana sekä kehittää ja edistää toimialansa yhteistyötä sekä taiteen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamista ja digitaalista saatavuutta.

Tehtävissä on paljon samaa kuin nykyisten maakuntamuseoiden tehtävissä, ja uusi vastuumuseojärjestelmä rakentuukin maakuntamuseoiden onnistuneen toimintamallin ja tehtävien varaan. Järjestelmässä on kuitenkin muutama keskeinen ero entiseen:

  • Kulttuuriympäristön asiantuntijatehtävä kirjataan lakiin kaikkien alueellisen vastuumuseoiden tehtäväksi.
  • Alueellisten tehtävien rahoitus muuttuu vastaamaan juuri siihen kohdistettua työpanosta.
  • Laajemmin katsottuna alueellisten museoiden merkitys oman alueensa keskeisinä kulttuuriperintökeskuksina vahvistuu.

Uudistuksen myötä Suomeen syntyy alueellisten vastuumuseoiden verkosto, jonka palvelu on kattavaa kaikilla tehtäväalueilla koko maassa. Tämä vahvistaa selkeästi alueiden vastuuta kulttuuriperintötehtävistä. Samalla se vahvistaa ajatusta kulttuuriperinnöstä positiivisena alueellisena voimavarana, jonka vahva puolestapuhuja uusi alueellinen vastuumuseo on. Erittäin positiivisena voi pitää myös sitä, että uusien tehtävien myötä myös valtion osuus järjestelmän rahoituksesta kasvaa. Käytännössä kulttuuriperintöalalle syntyy alueille uusia työpaikkoja, erityisesti alueellisiin kulttuuriympäristötehtäviin mutta myös alueellisen museotoiminnan edistämiseen ja alueellisen visuaalisen kulttuurin ja taidemuseotyön edistämiseen. Valtio tukee näitä alueellisia vastuutehtäviä melkoisella osuudella, mutta myös alueiden panostusta tehtäviin tarvitaan.

Myös valtakunnallinen vastuumuseokenttä uudistuu vastaavalla tavalla. Nämä uudet vastuumuseot korvaavat nykyiset valtakunnalliset erikoismuseot – ja vastaavalla tavalla uusi vastuumuseoverkosto rakentaa erikoismuseoiden tekemän työn varaan. Valtakunnallisten vastuumuseoiden tuleva rahoitusmalli poikkeaa hiukan alueellisista museoista, koska valtakunnallisten tehtävien hoitamiseen tarvittava rahoitusosuus on harkinnanvarainen. Rahoitus perustuu kuitenkin samalla lailla tehtäviin kuin alueellisilla vastuumuseoilla.

Haastattelu TAKOn Onni museoon nykydokutempauksessa
Haastattelu Takon Onni museoon nykydokutempauksessa.
Kuva: Timo Nordlund
Korjausneuvontapäivä
Korjausneuvontapäivä.
Kuva: Liisa Nummelin

Museoiden vastuut ja mahdollisuudet käyty läpi

Tätä kirjoitettaessa ollaan parhaillaan odottamassa opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksiä museoiden valtionosuuksista ensi vuodelle sekä sitä, mitkä museot nimetään alueellisiksi ja valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi. Lain uudistukseen liittyi edellytys, että kaikkien museoiden mahdollisuudet ja edellytykset valtion museotoimintatukeen arvioidaan puhtaalta pöydältä. Senpä vuoksi kulunut vuosi onkin Museovirastossa ollut työntäyteinen. Museovirastolla tarkastettiin kaikkien valtion rahoituksen piiriin pyrkivien museoiden edellytykset päästä osalliseksi rahoituksesta. Lisäksi arvioitiin alueellisiksi ja valtakunnallisiksi vastuumuseoiksi hakeneiden museoiden edellytykset tehtäviin sekä niihin tarvittavat resurssit. Alueellisten vastuumuseohakijoiden kanssa käytiin neuvottelut seuraavan nelivuotiskauden suunnitelmista kevään aikana. Aiheesta annettiin tämän vuoden aikana lähemmäs sata lausuntoa. Uudistus on siis ollut suuri ponnistus sekä museoille että ohjaaville viranomaisille.

Lopputulemana pitäisi kuitenkin vuoden alusta olla uudistunut ja aiempaa elinvoimaisempi museokenttä, jonka vastuut, tehtävät ja mahdollisuudet on käyty läpi tarkalla kammalla ja hyvässä keskusteluyhteydessä. Kulttuuriperinnön palvelut on aiempaa kattavammin hoidettu eri alueilla, ja resurssit työhön ovat keskimäärin kasvaneet. Kokonaisuuteen voi jo näin ennakkoon olla erittäin tyytyväinen. Jatkon haasteena tulee sitten olemaan toiminnan edellytysten jatkuva tukeminen ja palvelun laadun valtakunnallinen tasaisuus. Museovirasto joutuu omalta osaltaan tarkistamaan palveluitaan tässä suhteessa. Myös uudistuksen vaikutuksista on syytä odottaa tarkempaa selvitystä muutaman vuoden jälkeen.

Sammallahdenmäki
Retkeilijöitä Sammallahdenmäellä.
Kuva: Leena Koivisto
Kauttuan Kaivaukset
Kauttuan kaivaukset.
Kuva: Satakunnan museo

Lähteet

Museopoliittinen ohjelma

Eduskunnan tietopaketti museolain uudistamisesta

Tilastotietoa museoiden taloudesta

Asiasanat: museot, valtionosuusuudistus, VOS-uudistus, museolaki, valtakunnalliset vastuumuseot, alueelliset vastuumuseot

Pääkuvan tiedot: Ryhmä opastetulla kaupunkikävelyllä. Kuva: Sari Kaarto, Satakunnan Museo.

Kirjoittaja: Pirjo Hamari