2021 / Valokeilassa

Museovirasto avustaa kulttuuriperinnön hoitoa ja kestävää käyttöä

Hannu Matikka & Harri Metsälä

Museovirasto vastaa monimuotoisen aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön säilymisestä. Viraston toiminta-ajatus korostaa kulttuuriperintöä yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan välttämättömänä voimavarana sekä kestävän taloudellisen kehityksen lähtökohtana. Kulttuuriperinnön säilymistä, hoitoa ja käyttöä tukevat valtionavustukset ovat yksi tapa auttaa kansalaisia ymmärtämään kulttuuriperintöä, kokemaan sen omakseen ja rohkaista osallistumaan siitä huolehtimiseen.

Valtionavustustoiminta

Valtionavustuksella tarkoitetaan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta myönnettävää harkinnanvaraista julkista tukea. Valtionavustusten päämääränä on vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Avustettava toiminta tai kohde voi perustua myönteisiin tekijöihin, joita valtionavustuksella halutaan kannustaa, kehittää, säilyttää tai lisätä. Perusteena voi olla myös kielteisiksi koettujen tekijöiden poistaminen tai vähentäminen.

Valtionavustusten yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden perusta on hallitusohjelmissa. Toinen perusta on eduskunnan kullekin vuodelle hyväksymässä talousarviossa, jossa ilmaistaan hallinnonalakohtaiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet. Kolmannen perustan muodostavat ministeriöiden ja niiden hallinnonalaan kuuluvien virastojen ja laitosten strategiat, toimenpideohjelmat ja vuosittain laadittavat tulossopimukset.

Museoviraston myöntämät valtionavustukset

Museoviraston vuosittain jakamat valtionavustukset ovat erityisavustuksia, joita voidaan hakemuksesta myöntää tarkoitukseltaan ja kestoltaan rajatulle hankkeelle. Osaa Museoviraston avustuksista voivat hakea vain yhteisöt, osaa sekä yhteisöt että yksityishenkilöt.

Vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Museoviraston jaettavaksi 3 728 000 euron määrärahan. Tästä summasta jaettiin Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut-osaston kautta rakennusten entistämisavustuksia, Unescon maailmanperintökohteiden hoitoavustuksia, muinaisjäännösten hoitoavustuksia sekä kulkuvälineiden kunnostus- ja entistämisavustuksia yhteensä 2,297 miljoonaa euroa.

Hakemuksia saapui kaikkiaan 588 kappaletta, ja myönteinen päätös tehtiin 248 hakemuksesta. Myönnetyn avustuksen osuus oli 30–90 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.

Tyypillisiä avustettavia kohteita olivat arvokkaiksi luokiteltujen rakennusten katon ja hirsirungon entisöintityöt, muinaismuistolailla suojeltujen muinaisjäännösalueiden saavutettavuuden parantaminen sekä kansallisesti arvokkaiksi luokiteltujen kulkuvälineiden säilyttäminen arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa.

Suomenlinnan telakan rakennuksia
Arvonsa mukaisessa käytössä ja kunnossa olevat vanhat kulkuvälineet ovat elävää kulttuuriperintöä. Museovirasto on tukenut vuodesta 1993 lähtien historiallisesti arvokkaiksi luokiteltujen laivojen säilymistä. Purjelaivojen kunnostaminen Suomenlinnassa varmistaa telakalla palveluja tarjoavien erikoisosaajien yritystoiminnan jatkumisen. Korjaustoiminnan ansiosta Suomenlinnan Hoitokunnan kannattaa säilyttää telakan rakennukset ja koneet käyttökuntoisina. Laivojen omistajat, korjaajat ja vapaaehtoiset tuovat saarelle kaivattua talvikauden toimintaa. Kesällä alusten käyttö ja hoito tarjoavat työtilaisuuksia ja harjoittelupaikkoja alalle kouluttautuneille tai alasta kiinnostuneille vapaaehtoisille. Kaikilla purjelaivoilla on nuorisopurjehdustoimintaa, ja alukset osallistuvat säännöllisesti tapahtumiin, joissa suuri yleisö voi tutustua niihin vapaasti. Kuva: Suomenlinnan hoitokunta.

Avustetun toiminnan arviointi

Valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti viranomainen seuraa myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta eli avustuksen käyttöä ja toiminnan lopputulosta. Arvioitavana voi olla esimerkiksi vaikuttavuus, tuottavuus tai taloudellisuus sekä tasa-arvoon, kestävään kehitykseen tai ympäristövaikutuksiin liittyvät seikat. Viime kädessä arvioinnissa on kyse myönnettyjen avustusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamisesta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on jotakin, mikä kohdistuu yhteiskuntaan laaja-alaisesti ja pitkäaikaisesti. Vaikuttavuutta tarkastellaan yleensä useiden toimijoiden näkökulmasta. Vaikuttavuus ilmentää sitä, millaisia vaikutuksia avustuksella tuettu toiminta saa aikaan kohteessa tiettynä ajanjaksona suhteessa valittuun vertailukohtaan. Kun vaikuttavuus on myönteistä, syntyy yhteiskunnallista hyötyä.

Sukeltajat lähdössä hylkypuiston sukellusreitille kartat käsissään
Sukeltajat lähdössä hylkypuiston sukellusreitille kartat käsissään. Museovirasto on tukenut Porkkalan hylkypuistoa, joka edistää hylkyjen saavutettavuutta ja suojaa puiston alueella olevia historiallisia hylkyjä ankkuroimisvaurioilta. Kuva: Suomen meriarkeologinen seura 2018.

Museoviraston avustusten vaikuttavuus

Museoviraston kulttuuriympäristökohteiden hoitoon, saavutettavuuteen ja säilymiseen myöntämät avustukset lisäävät resursseja kulttuurihistoriallisten kohteiden ylläpitoon kattavasti ympäri Suomen. Avustusten selkein lisäarvo syntyy siitä, että arvokkaita kohteita hoidetaan ja kunnostetaan laadukkaammin ja oikea-aikaisesti.

Kohteen omistajille taloudellisia vaikutuksia syntyy mm. kohteiden käyttöiän pidentyessä, käyttökustannusten pienentyessä sekä erityisesti kohteiden taloudellisen arvon noustessa. Lisäksi avustuksilla tuetuilla hankkeilla on myönteistä vaikutusta korjaustöiden toteuttajien ja materiaalitoimittajien liiketoimintaan. Laajempia taloudellisia vaikutuksia syntyy esimerkiksi säästöinä rakennetun kulttuuriympäristön hoidossa, kun rakennuksia korjataan säännöllisesti ja uudisrakentamiseen ei tarvitse tehdä suuria kertaluontoisia taloudellisia panostuksia.

Taloudellisia vaikutuksia keskeisempiä ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja ympäristöjen säilyminen käytössä, sekä kohteiden laadukkaaseen ylläpitoon liittyvän ymmärryksen, osaamisen ja tarvittavien materiaalien saatavuuden ja jatkuvuuden varmistaminen.

Rakennusperintöavustusten vaikutuksia kuvaava malli
Rakennusperintöavustusten vaikutuksia kuvaava malli, jonka mukaan rakennetun ympäristön hyvä hoito ja ylläpito nostavat kansallisomaisuuden arvoa, lisäävät alueiden elinvoimaisuutta ja tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Lähde: Rakennusperintöavustusten vaikutusten arviointi. Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:3.

Linkit:

Museoviraston avustukset

Valtionavustuslaki (688/2001)

Asiasanat: valtionavustukset, kulttuuriympäristökohteiden hoitoavustukset, rakennusperinnön hoidon avustukset, maailmanperintökohteiden avustukset, restaurointi, rakennushistorialliset suojelukohteet, perinnelaivat, vapaaehtoiset

Pääkuvan tiedot: Kallon pienikokoinen satamamajakka sijaitsee avoimella kallioniemellä Porin satamien edustalla. Majakka on keskeinen maisemaelementti ja tärkeä Porin merenkulkuperinteiden muistomerkki. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden säilyminen ja niiden hyödyntämisen jatkuvuus on alkuperäisen käytön loputtua usein uhattuna. Silloin korvaamaton apu on yhdistysten ja vapaaehtoisten tekemä työ, johon yhteiskunta voi avustusten kautta osallistua. Kallon majakkaa hoitaa ja sen käyttöä kehittää Segelföreningen i Björneborg r.f. Kuva Jussi Sävelä