2022 / Vieraskynä

Merkityksiä löytämässä

Uula Neitola

Nuoret kokevat harvemmin kulttuuriperinnön olevan tärkeä osa omaa henkilökohtaista tai suomalaista identiteettiä. Euroopan kulttuuriperinnön nuorisolähettiläs, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien viestinnän asiantuntija Uula Neitola kirjoittaa merkitysten löytämisen oleellisuudesta kulttuuriperintötyössä ja kulttuuriperinnön osuudesta ilmasto- ja ympäristötyössä. Kulttuuriperintöaktivismiin houkuttelu ei ole koskaan väärin.

Hiki virtaa, kun pöllit uppoavat suon silmään.

Jokainen siirrettävistä puupökkelöistä on imenyt vettä sisuksiinsa kiitettävästi vuosikymmenten aikana, mikä tekee niiden siirtämisestä nyt hankalaa ja vaativaa työtä. Tuntuu, että jokaisen kuuden tuuman naulan lyöminen lankkuun vie puolet voimista.

Tällaistako tämä katoava talkootyö nyt on?

Pitkospuutyömaa suon keskellä jatkuu. Jos perintö on nykypäivästä käsin määritelty suhde menneisyyteen, tai jopa joukko menneisyyssuhteita, uudet pitkospuut vievät nyt uusia ja nuorempia tutustujia ikivanhan aapasuon äärelle vahvistamaan kulttuuriperintösuhdettaan. Silti toimijanakin janoan jatkuvasti merkityksiä.

Kulttuuriperintöbarometrin 2021 mukaan kulttuuriperintö nähdään vahvasti osana kestävää yhteiskuntaa. Lähes kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että kulttuuriperinnöstä huolehtiminen edistää kestävää kehitystä. Kulttuuriperinnön säilyttäminen ja hoito puolestaan auttavat 38 prosentin mielestä hidastamaan ilmastonmuutosta.

Minulle kulttuuriperinnön vaalimisen parissa työskentely tarkoittaa paitsi aktiivista toimijuutta myös tiedostavaa kuluttajuutta. Määrätietoisen työskentelyn lisäksi haluan myös pidättää itselläni oikeuden nauttia kulttuuriperintöelämyksistä.

Kulttuurista perinnöksi kuva 2
Uula Neitola ja Meidän Kilpiaapa -hankkeen talkoovastaava Jutta Pasma. Myös Pelkosenniemen kunta oli suunnittelussa ja talkoissa mukana. Kuva: Annika Kostamo.

Puhdas ja monimuotoinen luonto ovat monille tärkeintä kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöbarometriin vastanneista yli puolet arvioi, että ilmastonmuutos on uhka kulttuuriperinnön säilymiselle. Tähän kulttuuriperintötyöllä on paljon annettavaa.

Taiteen edistämiskeskuksen Antti Huntuksen mukaan on oleellista kysyä, kuinka kulttuuri voi tukea kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista Suomessa. Esimerkiksi pitkospuiden uusimisen voi katsoa edistävän käsitystämme metsäsuhteesta osana suomalaista kulttuuria ja luonnonvarojen kestävän käytön perustaa. Toisaalta saavutettavat ja kaikille avoimet ympäristöt ovat yhdenvertaisen kohtaamisen paikkoja ja edistävät yhteisöjen vakautta. Puhumattakaan oman henkisen hyvinvointini parantumisesta.

Erityisesti moni nuori on ottanut ilmastotyön omakseen. Vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi, jolla tunnustetaan Euroopan nuorison merkitys paremman – vihreämmän, osallistavamman ja digitaalisemman – tulevaisuuden luomisessa.

Faron yleissopimus vahvistaa jokaisen mahdollisuuksia osallistua tärkeänä pitämäänsä kulttuuriperinnön ja -ympäristön vaalimiseen ja hyödyntämiseen. Pidän itse tärkeänä, että erityisesti nuoret pidetään mukana kulttuuriperintötyössä. Kulttuuriperintöaktivismiin houkuttelu ei ole koskaan väärin. Koulutuspolun on perustuttava siihen, että tulevillakin sukupolvilla on tarpeeksi mahdollisuuksia osallistua ja käyttää empaattista mielikuvitustaan, jota kulttuuriperintötyö vahvistaa.

Entä miten pitkospuutyömaa jatkui? Pelkosenniemen Kilpiaavalla, yhdessä maamme suurimmista aapasoista, pääsee nyt reippailemaan komeilla pitkoksilla. Sen lisäksi 24/7-live-lähetyksen kautta suon lumosta Pyhätunturin kupeessa pääsee nauttimaan nyt mistä ja milloin vain.

Ehkä osallistun talkoisiin uudestaan.

Linkit

Kulttuuriperintöbarometri 2021

Euroopan nuorison teemavuosi

24/7-live-lähetys

Asiasanat: kulttuuriperintö, kulttuuriympäristö, Kulttuuriperintöbarometri, talkoot, nuoret, ilmastonmuutos, kulttuuriperintöaktivismi

Pääkuvan tiedot: Pelkosenniemen Kilpiaavan pitkospuut uusittiin talkoovoimin. Kesällä 2020 vanhat pitkokset purettiin ja tilalle asennettiin uudet. Kuva: Uula Neitola.