Olympiastadionin uusi tuleminen

”Stadion näyttää hyvältä! Paikka on tuttu ja rakennuksen ainutlaatuisuus on säilynyt. Sen piirteet ovat ennallaan, samoin sen tärkeimmät materiaalit, betoni ja puu. Vaikka stadion on suurareena, sen mittakaava on ihmisen kokoinen. Jännittävää nähdä miten rakennus toimii suurten ihmisjoukkojen käytössä ja miten se otetaan vastaan.”

”Kun 1990-luvun alussa stadionia jälleen kerran remontoitiin ja katsomorakenteita muutettiin, tuli Museovirasto omasta tahdostaan mukaan kuvaan. Olympiastadion on lukeutunut viraston lakisääteisiin tehtäviin siitä alkaen, kun ympäristöministeriö päätti sen suojelemisesta rakennussuojelulailla 2006.”

Hilkan tutustuminen stadioniin alkoi jo lähes 30 vuotta sitten 1992 rakennushistoriaa selvittävänä konsulttina. Pekka osallistui ensi kerran 2007 Museoviraston edustajana hankkeeseen, jolla parannettiin yleisöturvallisuutta.

Olympiastadionin suojelu erityislailla velvoittaa Museovirastoa asiantuntijaviranomaisena varmistamaan, että historiallisten rakenteiden ja ulkoasun suojelu toteutuu käytännössäkin.

”Olemme olleet suunnittelijoiden käytettävissä rakennussuojelua palvelevissa kysymyksissä. Tutkimukset, selvitykset, niiden teettämisestä huolehtiminen kuuluvat suunnittelutyöhön, sillä rakennus ja sen historia on tunnettava yksityiskohtaisesti. ”

”Hanke alkoi Stadion-säätiön kanssa kymmenisen vuotta sitten. Suunnittelu käynnistyi toden teolla 2012, kun arkkitehdit valittiin, tärkeät yhteistyökumppanimme. Arkkitehtisuunnitteluryhmään kuului erityisasiantuntijoita eri maista.”

”He punoivat hankkeen tavoitteita kokonaisuudeksi seminaarissa, johon osallistuimme. Matkustimme myös työryhmän kanssa tutustumaan Amsterdamin, Rotterdamin, Barcelonan ja Berliinin stadioneihin.”

”Helsingin Olympiastadion on kaupunginosan kokoinen, eri ikäisten osien rakennuskompleksi. Suunnitteluvaiheessa ratkaistiin lukemattomia korjaus- ja muutoskysymyksiä erilaisia vaihtoehtoja vertailemalla. Kokonaisuuden hiominen valmiiksi suunnitelmaksi vei pari vuotta. Tänä aikana arkkitehdit palaveerasivat kanssamme yli 30 kertaa.”

”Työmaan aikana suunnitelmaa testataan ja jalostetaan monien eri näkökulmien kannalta yhdessä siten, että tulos on mahdollisimman toimiva ja luonteva. Kulttuuriperinnön suojelu on Museoviraston näkökulma.”

Arkkitehtina Pekka on seurannut koko matkan suunnittelupöydältä toteutukseen asti. Neljän työmaavuoden aikana Pekan kalenteriin kertyi satakunta katselmusta työmaajärjestelyistä, rakenneavauksista, suunnittelukysymyksistä, koekorjauksista ja mallitöistä.

”Stadion kiinnostaa kaikkia. Se herättää tunteita ja kaikille osapuolille stadionin korjaamiseen osallistuminen on tärkeä tehtävä. Kaikilla hankkeessa mukana olevilla on riittänyt sitoutuneisuutta ja intohimoa.”

”Pitkä prosessi on ollut yhdessä oppimista. Moniulotteinen rakennus ja sen historia on vaatinut eri tavoin kokeneita ihmisiä. Olemme tunteneet, että Museovirastonkin tuki on ollut tervetullutta.”

”Olympiastadion on yhä arkkitehtuuriltaan vaikuttava ja vakuuttava. Ikonisen tornin äärellä ovat yleisön kokoontumisalueet, katsomot, urheilukenttä ja urheilumuseo. Stadion on alun alkaenkin rakennettu täyttämään kansainväliset suurtapahtumien vaatimukset. Nyt on rakennettu uusia tiloja nykytapahtumien tekniikalle ja logistiikalle. Stadionia halutaan käyttää erilaisiin ja erikokoisiin tilaisuuksiin ja toimintoihin tehokkaasti ja tiheällä rytmillä ympäri vuoden.”

”Turvallisuusvaatimukset ovat nyt aivan toiset kuin ennen. Kun kymmeniä tuhansia ihmisiä kokoontuu suurtapahtumaan, kaikkien osapuolten täytyy tuntea itsensä tervetulleiksi ja olonsa niin turvalliseksi, että he voivat heittäytyä tilaisuuden vietäviksi. Stadion on pyritty tekemään esteettömäksi. Saapumisen ja poistumisen reittejä on oltava riittävästi, ja niiden on oltava loogisia.”

”Katsomot on nyt komeasti katettu, myyntipisteitä ja vessoja on riittävästi. Moninaisten käyttäjien ja toimintojen liikkumista on selkeytetty.”

”Ihmisten liikkumiseen ja miljöökokonaisuuden selkeyteen ja mutkattomuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi stadionin pohjoispuolen ja Uimastadionin puoleiset piha-alueet voitiin uudistaa yleisöä varten, kun ympäristöä aiemmat hallinneet roskikset, parkkipaikka ja ulkovarastointi järjestettiin uusiin maanalaisiin huoltotiloihin. Yleisö voi nyt liikkua tapahtuma-alueella katsomon ulkopuolella ympäri stadionin ja kokea eri aikakausina 1930-luvulta 2020-luvulle toteutetun stadionin.”

Asiasanat: Olympiastadionin korjaus, perusparannus, uudistus, historia, suojelu, arkkitehtuuri, puu, betoni, katos, katsomot, torni