2021 / Valokeilassa

Olympiastadionin uusi tuleminen

Hilkka Högström & Pekka Lehtinen

Olympiastadionin vuosia kestänyt korjaus- ja uudistushanke valmistui kesällä 2020. Stadion vastaanottaa kävijät ja toiminta käynnistyy. Hankkeeseen osallistuneet Museoviraston yliarkkitehti Pekka Lehtinen ja erikoistutkija Hilkka Högström kertovat kokemuksistaan.

Miten arvioisitte lopputulosta?

”Stadion näyttää hyvältä! Paikka on tuttu ja rakennuksen ainutlaatuisuus on säilynyt. Sen piirteet ovat ennallaan, samoin sen tärkeimmät materiaalit, betoni ja puu. Vaikka stadion on suurareena, sen mittakaava on ihmisen kokoinen. Jännittävää nähdä miten rakennus toimii suurten ihmisjoukkojen käytössä ja miten se otetaan vastaan.”

Kuinka pitkään olette tehneet työtä Olympiastadionin kanssa?

”Kun 1990-luvun alussa stadionia jälleen kerran remontoitiin ja katsomorakenteita muutettiin, tuli Museovirasto omasta tahdostaan mukaan kuvaan. Olympiastadion on lukeutunut viraston lakisääteisiin tehtäviin siitä alkaen, kun ympäristöministeriö päätti sen suojelemisesta rakennussuojelulailla 2006.”

Hilkan tutustuminen stadioniin alkoi jo lähes 30 vuotta sitten 1992 rakennushistoriaa selvittävänä konsulttina. Pekka osallistui ensi kerran 2007 Museoviraston edustajana hankkeeseen, jolla parannettiin yleisöturvallisuutta.

Missä rooleissa olette Olympiastadionin kanssa työskennelleet? Kun hanke valmistuu 2020, kuinka monta suunnittelukokousta, työmaakäyntiä tai hankkeeseen liittyvää ekskursiota on takana?

Olympiastadionin suojelu erityislailla velvoittaa Museovirastoa asiantuntijaviranomaisena varmistamaan, että historiallisten rakenteiden ja ulkoasun suojelu toteutuu käytännössäkin.

”Olemme olleet suunnittelijoiden käytettävissä rakennussuojelua palvelevissa kysymyksissä. Tutkimukset, selvitykset, niiden teettämisestä huolehtiminen kuuluvat suunnittelutyöhön, sillä rakennus ja sen historia on tunnettava yksityiskohtaisesti. ”

”Hanke alkoi Stadion-säätiön kanssa kymmenisen vuotta sitten. Suunnittelu käynnistyi toden teolla 2012, kun arkkitehdit valittiin, tärkeät yhteistyökumppanimme. Arkkitehtisuunnitteluryhmään kuului erityisasiantuntijoita eri maista.”

”He punoivat hankkeen tavoitteita kokonaisuudeksi seminaarissa, johon osallistuimme. Matkustimme myös työryhmän kanssa tutustumaan Amsterdamin, Rotterdamin, Barcelonan ja Berliinin stadioneihin.”

”Helsingin Olympiastadion on kaupunginosan kokoinen, eri ikäisten osien rakennuskompleksi. Suunnitteluvaiheessa ratkaistiin lukemattomia korjaus- ja muutoskysymyksiä erilaisia vaihtoehtoja vertailemalla. Kokonaisuuden hiominen valmiiksi suunnitelmaksi vei pari vuotta. Tänä aikana arkkitehdit palaveerasivat kanssamme yli 30 kertaa.”

”Työmaan aikana suunnitelmaa testataan ja jalostetaan monien eri näkökulmien kannalta yhdessä siten, että tulos on mahdollisimman toimiva ja luonteva. Kulttuuriperinnön suojelu on Museoviraston näkökulma.”

Arkkitehtina Pekka on seurannut koko matkan suunnittelupöydältä toteutukseen asti. Neljän työmaavuoden aikana Pekan kalenteriin kertyi satakunta katselmusta työmaajärjestelyistä, rakenneavauksista, suunnittelukysymyksistä, koekorjauksista ja mallitöistä.

Korjauksen suunnittelua varten tutkittiin eri aikojen maalauskäsittelyjä
Korjauksen suunnittelua varten tutkittiin eri aikojen maalauskäsittelyjä stadionin vanhimmissa osissa, muun muassa museosiiven kattoterassille johtavan portaan kaiteessa.
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto
Arkkitehdit Kimmo Lintula ja Juha Sundqvist tutkivat penkkirivien mitoitusta Rotterdamissa
Arkkitehdit Kimmo Lintula ja Juha Sundqvist (Arkkitehtitoimisto K2S) tutkivat penkkirivien mitoitusta ”De Kuip”–stadionilla Rotterdamissa.
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto
Arkkitehtisuunnittelun kansainväliseen työyhteenliittymään kuului stadion- ja korjaussuunnittelun asiantuntijoita
Arkkitehtisuunnittelun kansainväliseen työyhteenliittymään kuului stadion- ja korjaussuunnittelun asiantuntijoita. Magnus Croon ja Raimo Joss (White Arkitekter, Ruotsi), Tom Lindholm (arkkitehdit NRT), Pekka Lehtinen (Museovirasto), Wessel de Jonge (WDJ Architecten, Hollanti), Kimmo Lintula (Arkkitehtitoimisto K2S), Hilkka Högström (Museovirasto), Kari Raimoranta (arkkitehdit NRT).
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto
Suunnittelijoita ja toteuttajia katselmoimassa pääkatsomon vanhan katoksen betonikorjauksen mallityötä
Suunnittelijoita ja toteuttajia katselmoimassa pääkatsomon vanhan katoksen betonikorjauksen mallityötä.
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto

Miten yhteistyö on sujunut?

”Stadion kiinnostaa kaikkia. Se herättää tunteita ja kaikille osapuolille stadionin korjaamiseen osallistuminen on tärkeä tehtävä. Kaikilla hankkeessa mukana olevilla on riittänyt sitoutuneisuutta ja intohimoa.”

”Pitkä prosessi on ollut yhdessä oppimista. Moniulotteinen rakennus ja sen historia on vaatinut eri tavoin kokeneita ihmisiä. Olemme tunteneet, että Museovirastonkin tuki on ollut tervetullutta.”

Mitä haluaisitte kertoa muille, miksi stadionille on nyt tehty ne suuret muutokset, jotka sinne on toteutettu?

”Olympiastadion on yhä arkkitehtuuriltaan vaikuttava ja vakuuttava. Ikonisen tornin äärellä ovat yleisön kokoontumisalueet, katsomot, urheilukenttä ja urheilumuseo. Stadion on alun alkaenkin rakennettu täyttämään kansainväliset suurtapahtumien vaatimukset. Nyt on rakennettu uusia tiloja nykytapahtumien tekniikalle ja logistiikalle. Stadionia halutaan käyttää erilaisiin ja erikokoisiin tilaisuuksiin ja toimintoihin tehokkaasti ja tiheällä rytmillä ympäri vuoden.”

”Turvallisuusvaatimukset ovat nyt aivan toiset kuin ennen. Kun kymmeniä tuhansia ihmisiä kokoontuu suurtapahtumaan, kaikkien osapuolten täytyy tuntea itsensä tervetulleiksi ja olonsa niin turvalliseksi, että he voivat heittäytyä tilaisuuden vietäviksi. Stadion on pyritty tekemään esteettömäksi. Saapumisen ja poistumisen reittejä on oltava riittävästi, ja niiden on oltava loogisia.”

”Katsomot on nyt komeasti katettu, myyntipisteitä ja vessoja on riittävästi. Moninaisten käyttäjien ja toimintojen liikkumista on selkeytetty.”

Kaarrekatsomon uuden katoksen teräsrakenne koottuna valmiiksi paikalleen nostettavaksi
Kaarrekatsomon uuden katoksen teräsrakenne koottuna valmiiksi paikalleen nostettavaksi.
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto
Uusille liikuntahalleille louhittiin tilaa stadionin läntisen pihan alle
Uusille liikuntahalleille louhittiin tilaa stadionin läntisen pihan alle.
Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto

Mihin kävijän kannattaisi stadionilla kiinnittää huomiota ja miksi?

”Ihmisten liikkumiseen ja miljöökokonaisuuden selkeyteen ja mutkattomuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi stadionin pohjoispuolen ja Uimastadionin puoleiset piha-alueet voitiin uudistaa yleisöä varten, kun ympäristöä aiemmat hallinneet roskikset, parkkipaikka ja ulkovarastointi järjestettiin uusiin maanalaisiin huoltotiloihin. Yleisö voi nyt liikkua tapahtuma-alueella katsomon ulkopuolella ympäri stadionin ja kokea eri aikakausina 1930-luvulta 2020-luvulle toteutetun stadionin.”

Mitä stadion sinulle merkitsi ennen kuin siitä tuli työtäsi? Entä nyt, onko sen merkitys muuttunut?

”Stadion merkitsee jokaiselle jotain. Urheilumuseo ja tornin 72 metrin korkeudessa käynti on tallentunut lapsen mieleen. Katsomosta on voinut tuhansien muiden mukana kannustaa jalkapalloilijoita, mutta stadionilla on rapakuntoinenkin kaupunkilainen voinut jumpata pienryhmässä. Ja fanittaa viheriöllä maailmanluokan rock-bändiä.”

”Meille on kirkastunut se yhteishenki ja talkooinnostus, jolla stadionia 1930-luvulla rakennettiin. Maa oli vasta toipumassa vaikeista ajoista. Silti tehtiin suurisuuntainen ja lennokas stadion. Uskottiin, että sinne jonain päivänä saapuu ihmisiä kaikkialta maailmasta. Olympialaiset vuonna 1952 oli tunnustus koko maalle.”

”On poikkeuksellista, että yksi maailman hienoista olympiastadioneista on säilynyt ja toimii pääkaupungin keskustassa. Historiallisen liikuntapuiston keskukseen on kätevä tulla jalkaisinkin, suuriin ja pieniin tapahtumiin.”

Helsingin olympialaisten päätöspäivänä 3.8.1952 Olympiastadionilla pidettiin esteratsastuskilpailu
Helsingin olympialaisten päätöspäivänä 3.8.1952 Olympiastadionilla pidettiin esteratsastuskilpailu Prix de National. Kuva: Olympia-kuva Oy, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0.
Olympiastadion vihkiäisvuonna 1938
Olympiastadion vihkiäisvuonna 1938.
Kuva: Aarne Pietinen, Museoviraston kuvakokoelmat
Vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Olympiastadionilla
Vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut Olympiastadionilla.
Kuva: Volker von Bonin, Museoviraston kuvakokoelmat

Asiasanat: Olympiastadionin korjaus, perusparannus, uudistus, historia, suojelu, arkkitehtuuri, puu, betoni, katos, katsomot, torni